Joukkoliikenteestä

Sunnuntai 10.2.2013 - Jani Laine

Ratikka on mielestäni älytön ratkaisu siinä muodossa ainakin, mitä sitä nyt kaavaillaan.

Ensinnäkin systeemi on liian haavoittuvainen, ja talvella ratikkaa ei Tampereella pystytä käyttään, mikäli sama malli jatkuu teiden aurauksessa, tai sitten on vaihtoehtona ratikka reittiin keskittyvä lumen auraus ja muu Tampere jätetään auraamatta.

Kyllähän sellainen ratikka nyt makea "ison kaupungin" ilmettä luova on, mutta asiaa pitäisi ajatella muultakin kantilta.

Joukkoliikenne on nykyiselläänkin vaillinainen jopa Tampereella. Jotkut asuinalueet on unohdettu ihan täysin. MM. Teiskon alue on unohdettu kokonaan ja siellä ei käytännössä ole kulkumahdollisuutta joukkoliikenteenä. (huom. asun itse kalkun suunnalla)

Mitä mahdollisesti tarvittaisiin, on teiden levennys ja bussikaistojen lisääminen. Näin saataisiin busseille ruuhkattomat ajoväylät. Myöskin eritasoliittymien rakentaminen poistaisi ruuhkaisuutta, kun ei olisi liikennevaloja jatkuvasti pysäyttämässä liikennettä.

Tosin eritasoliittymät, kuten Helsingissä Mannerheimintien risteyksessä, kun tullaan Tampereelta, näyttää minun silmiini ainakin unelmaratkaisulta. Saadaan paljon liikennettä ohjattua ohi liikennevalojen.

Palataanpa nyt vielä tuohon ratikkaliikenteeseen. Nopein reittihän on suora viiva. Jos aletaan tekemään viivaan mutkia, niin se lisää sitä aikaa.  Jotta ratikka olisi ”nopea”, sen pitäisi tehdä mahdollisimman vähän mutkia.

Juurikin tuo raidesysteemi tekee ratikasta erittäin haavoittuvan Tampereen mallissa. Yksi ratikka hajoaa, niin koko raideliikenne on käytännössä pysähdyksissä. Tai no onhan siinä mahdollisuus, että se toimii yhteen suuntaan, mutta ne ratikat ei hirveämmin pääse sitten takaisin päin. Kun ratikka liikkuu autojen joukossa, kolareita sattuu, koko raideliikenne keskeytyy Tampereen mallissa. Väärin pysäköity auto pysäyttää kanssa liikenteen.

Jotta nuo edellä mainitsemani ongelmat saataisiin pienemmäksi, pitäisi raitiovaunuverkosto rakentaa koko Tampereen kattavaksi siten, että ratikat voivat ajaa vaihtoehtoista reittiä, jos tulee ongelmia. Tuohon pystytään Helsingin kanahäkkiverkon tyylisellä raidejärjestelmällä. Yksi hassu viivapari kartalla ei tuohon pysty.

Muutamilla lisäkaistojen rakentamisella, sekä eritasoliittymillä, koko liikennöinti busseilla olisi nopeata. Kuka vielä muistaa ne ajat, kun Tampereen busseissa oli pikavuorot. Se P kirjain siellä ikkunassa… Ainakin kun muksuna bussilla liikkui, niin se P kirjain oli tuttu näky joillakin vuoroilla jotka meni tuonne sammonkadun ja keskus-sairaalan suuntaan. Niissähän oli ensimmäinen POISTUMIS pysäkki määritelty. Näin saatiin siis tiettyjä pysähdyksiä pois, ja vuoro pääsi ajamaan nopeammin päätepisteeseensä.

Onko tämä jo muka näin nopeasti unohdettu, että pitää rakentaa tilalle kallis, häiriöaltis, liikennejärjestelmä?

Tänne kalkun suuntaan, kun tuolla bussilla numero 1 on tullut, niin monesti toivonut, että ensimmäinen poisjääntipysäkki olisi siinä tohlopin/pispalan valtatien risteyksessä. Miksi näin? Hyvin useasti, kun kaupungista päin ollaan tulossa, niin keskustasta lähdettäessä bussi on aivan tupaten täynnä. Kun päästään sitten tuonne tohlopin risteykseen, niin bussin sisällöstä on jo puolet tai enemmänkin poistunut matkan varrelle. Totta kai nämäkin matkustajat pitää huomioida, että hekin pääsevät hyvin liikkumaan, mutta eikö tässä ratikkahommassa juurikin ole ideana se, että noista päätepisteistä ja noihin päätepisteisiin päästäisiin nopeammin, mikä näin ollen lisäisi joukkoliikenteen kiinnostavuutta.

Myös nuo ehdottamani ideat lisäisivät yksityisautoilun nopeutumista koska ruuhkat osaltaan poistuisivat, kun ei olisi niitä liikennevaloja katkomassa sitä liikennettä, vaan siitä saataisiin sujuvampaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ratiika, bussi, joukkoliikenne